Vimpelin Voima Oy:n perustamisesta tuli 2.4.2014 kuluneeksi 70 vuotta. Sähkölaitostoimintaa Vimpelissä on kuitenkin ollut paljon pitempään, lähes 100 vuotta. Sähköä valaistustarkoituksiin alettiin Vimpelissä saada vuonna 1916, jolloin maanviljelijät Matti Kataja ja Helge Rintaniemi vetivät omistamastaan Lakasen myllystä Pokelassa tasavirtajohdot Pokelan taloihin, kirkonkylän keskustaan ja muutamiin Lypsinmaan taloihin. He jakoivat virtaa noin kaksi vuotta, jonka jälkeen elettiin taas toista vuotta öljylampun varassa. Vuonna 1919 perustivat Antti Heikkilä ja Erkki Männikkö suksitehtaan omistamalleen meijerikiinteistölle kirkonkylän keskustaan. He alkoivat tuottaa myös sähkövirtaa, ensin kirkonkylään ja myöhemmin Rantakylään ja Pokelaan. Vuonna 1922 perustettiin Vimpelin Sähkö Oy. Yhtiö, minkä osakkeenomistajana oli myös Vimpelin kunta, osti veljekset Rentolalta vesimyllyn Hautalasta ja perusti siihen jauhomyllyn lisäksi sähkölaitoksen ja sahan. Yhtiö joutui 1930-luvun pulavuosina vararikkoon ja laitos jäi erään pankkilaitoksen haltuun. Pankki jatkoi perustamansa Vimpeli Oy:n nimellä sähkön tuottamista ja jakelua vuoteen 1934 saakka, jolloin veljekset Armas ja Eino Seppä ostivat laitoksen. He perustivat sähkölaitoksen yhteyteen myös suksitehtaan ja jatkoivat sähkön tuottamista ja jakelua vuoteen 1944 saakka, jolloin nykyinen Vimpelin Voima Oy aloitti varsinaisen toimintansa.
Perustamisvaiheet
Talvella 1944 olivat eräät Vimpelin teollisuuden-, maatalouden- ja liikkeenharjoittajat neuvotelleet osakeyhtiön perustamisesta sähkönjakelua varten ja valinneet valmistavan toimikunnan. Tämän toimikunnan jäseniä olivat Juho Vihriälä, Toivo Rentola, Väinö Pyhälahti, Yrjö Niemi ja ehkä vielä joku muukin. Yhtiön perustava kokous pidettiin Vimpelin Suojeluskunnan talossa 2.4.1944. Kokouksessa oli noin 200 osanottajaa. Valmistavan toimikunnan työtä selosti Toivo Rentola. Selostuksen jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Vimpelin Sähkö Oy –niminen osakeyhtiö, hyväksyttiin sille säännöt ja valittiin johtokuntaan seuraavat henkilöt: tehtailija Yrjö Niemi, tehtailija Eino Seppä, johtaja Severi Ahtola, kauppias Väinö Pyhälahti, maanviljelijä Einari Ala-Heikkilä ja maanviljelijä Väinö Rinne. Osakkeiden kerääjiksi valittiin Antti Rankila, Frans Takala, Tauno Mäkelä, Julius Alanen, Väinö Rinne, Jaakko Santala, Oskari Seppä ja Toivo Pippola. Perustavassa kokouksessa päätettiin rakentaa sähköverkosto Sääksjärvelle heti kun se vaan on mahdollista. Johtokunta valitsi järjestäytymiskokouksessaan Severi Ahtolan puheenjohtajaksi, Toivo Rentolan varapuheenjohtajaksi ja Einari Ala-Heikkilän kirjuriksi. Severi Ahtolan muutettua pois paikkakunnalta yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin kansanhuoltojohtaja Niilo Lehonen. Virastoissa yhtiön nimi ei mennyt läpi siitä syystä, että entinen Vimpelin Sähkö Oy oli vielä rekisterissä. Sen johdosta pidettiin uusi perustava kokous marraskuun 4. päivänä 1945 ja nyt päätettiin perustaa Vimpelin Voima Oy –niminen osakeyhtiö. Uuden yhtiön johtokuntaan valittiin maanviljelijät Tiitus Murtoniemi, Väinö Rinne ja Einari Ala-Heikkilä, johtajat Eino Seppä, Eemeli Kangas ja Väinö Heikkilä sekä kansanhuoltojohtaja Niilo Lehonen. Jo ensimmäisen yhtiön johtokunta teki 29.6.1944 sopimuksen Lapuan Sähkö Oy:n kanssa virran myymisestä Vimpeliin. Yhtiö osti veljekset Sepältä paikallisverkoston, jota korjailtiin ja uusittiin. Joulukuussa 1945 yhtiölle päätettiin vuokrata toimisto- ja varastotilat Vimpelin Nuorisotalolta ja Niilo Lehonen kutsuttiin yhtiön konttorinhoitajaksi. Näin Vimpelin Voima Oy oli päässyt hyvään alkuun.
Toiminta vakaantuu
Yhtiön ensimmäiset sotien jälkeiset toimintavuodet olivat vaikeita, kuten seuraavista pöytäkirjaotteista huomataan.
Vuoden 1947 toimintakertomukseen on kirjattu: ”Ennennäkemättömän kuivuuden takia useimmat maamme voimalaitokset ovat joutuneet lopettamaan virran jakamisen. Niinpä yhtiömme päähankkija Lapuan Sähkö Oy ei ole elokuun loppupuolelta lähtien voinut antaa yhtään sopimuksen edellyttämästä energiasta, vaan siitä on huolehtinut Vaasan Sähkölaitos, jossa virtaa saadaan höyrykoneilla ja joka käyttää ulkomailta tuotua kivihiiltä. Tästä johtuu, että virran hinta on noussut viisinkertaiseksi.” Seuraavan vuoden vuosikokouksen pöytäkirjaan on merkitty: ”Suuri osuus ansiosta siihen, että tilivuosi on läpäisty kunnolla, on yhtiön osakkailla, jotka auliisti ovat antaneet apuaan ja uhranneet korvauksetta aikaansa yhtiön hyväksi.” Mutta vaikeaa oli näinä vuosina joka paikassa ja Vimpelin Voima Oy pystyi pieneltä osalta antamaan muille apua. Syksyllä 1946 oli esillä katuvalaistuksen saaminen kirkonkylän keskustaan. Kun kunta ei voinut lähteä mukaan hankkeeseen, valaistus päätettiin toteuttaa vähäisessä määrin yhtiön toimesta.
Hiljalleen toiminta alkoi kuitenkin vakaantua. Sääksjärven sähkölinjojen jälkeen rakennettiin linjat Isojoki-Poikkijoelle, Koskelaan ja Sääksjärven Hautalaan. Uusille vesipumppaamoille rakennettiin sähkölinjat Pokelaan, Hirsniemeen ja Sandbackalle, uusittiin puintilinjoja ym. Vuonna 1954 Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnat perustivat Järviseudun Sähkövoiman kuntainliiton ja Vimpelin Voima Oy teki virranhankintasopimuksen kuntainliiton kanssa. Vuonna 1955 rakennettiin uusi pääjohto välille Vimpeli-Kurejoki. Syksyllä 1961 yhtiö hankki Kuntala Oy:n liike- ja virastotalosta osakkeet uusia toimitiloja varten. Kuntalassa toimittiin yli kaksikymmentä vuotta, kunnes vuonna 1983 yhtiö osti Uusituvan Suksitehtaan kiinteistön varasto- ja sosiaalitiloiksi. Samalle tontille rakennettiin yhtiön nykyinen toimistorakennus.
Jatkuvaa laajenemista
Vuonna 1969 valmistui 20 kV kytkinasema ja vuonna 1973 rakennettiin 45 kV:n muuntamo. Uusi 110/20 kV/16 MVA päämuuntamo rakennettiin vuonna 1984. Vuonna 1987 tammi- maaliskuu oli huippukylmä, jolloin sähkön kulutus oli huipussaan. Tällöin paloi mm. kolme pylväsmuuntajaa ylikuormasta. Yhtiö säästyi sähkönostohuipuilta, mutta yhtiön hallitus päätti alkukesästä 1987 hankkia kaksi huipuntasausaggregaattia a´ 650 kVA. Vuonna 1990 hankittiin kolmas noin 700 kVA:n aggregaatti. Omien dieselaggregaattien avulla on turvattu sähkön saanti paikkakunnalle myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Yhtiö on 1990-luvulla maakaapeloinut Vimpelin keskustaajaman lähes kokonaan.
Vimpelin Voima Oy on ostanut lähes koko historiansa ajan kaiken sähkön Järviseudun Sähkövoiman Kuntayhtymältä. Syksyllä 2001 yhtiö osti omia sähkövoimaosuuksia Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:stä. Yhtiö osti 10 osaketta, mikä vastasi noin 1298 kW:n sähkötehoa. Nämä osakkeet vuokrattiin Järviseudun Sähkövoiman kuntayhtymälle ja jatkettiin sähkönostoa entiseen tapaan. Lokakuussa 2003 yhtiö osti lisää osuuksia Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:stä. Tällä kaupalla tuli sähkötehoa lisää 1312 kW. Vuonna 2003 yhtiö teki myös sopimuksen uuteen ydinvoimalaan osallistumisesta. Vimpelin Voiman osuus on vähäinen 300 kW, mikä tulee yhtiön käyttöön vuonna 2009 ydinvoimalaitoksen valmistuttua.
2000-luvulla yhtiön on osallistunut jatkuvasti uusien tuotanto-osuuksien hankintaan EPV Energia Oy:n kautta ja pyrkinyt sitä kautta kasvattamaan sähkön omavaraisuutta. Yhtiö on investoinut merkittävästi myös sähköverkon parantamiseen ja kunnossapitoon. Vuonna 2013 saneerattiin Vimpelin sähköasema ABB Oy:n toimesta. Myös asennustoiminta on laajentunut 2000-luvulla. Yhtiön toiminta on laajentunut ja sen toimialue ulottuu nykyisin Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueelle. Nykyisin Vimpelin Voima on konsernimuotoinen yhtiö, jonka palveluksessa on n.30 työntekijää. Emoyhtiö Vimpelin Voima Oy harjoittaa sähköverkkotoimintaa ja sähköenergian myyntiä. Tytäryhtiö Voima-asennus Oy:n toimialana ovat sähköasennukset ja sähköurakointi, toimialueena Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Lisäksi konserniin kuuluu tytäryhtiö Trifitek Finland Oy, joka harjoittaa mittalaitteiden ja työkalujen maahantuontia ja myyntiä.